Kuiviston Hevoset

Savotta-Akka

Akka on Kuiviston ensimmäisiä kasvatteja. Akka kävi kokeilemassa kaupunki elämää, mutta ei pitänyt siitä ja muutti takaisin kotiin maalle. Akka on kerrassaan hieno hevonen.

Oli kauheata myydä tämä punainen sinisilmä, joten olimme miltei helpottuneita, kun Akka palasi kotiin. Toisaalta kaupunkitalli elämä avasi Akankin silmiä ja siitä on muuton jälkeen tullut ihan erilailla meidän hevonen.

Rubina

Rubina on tumma pienhevoskokoinen tamma. Rubina on lunastanut paikkansa luottoratsuna, vaikka tulikin meille keski-ikäisenä ja selässä oli käyty vain pari kertaa, Rubinalla on myös ajettu. Rubina on hyvä oppimaan ja ratsastaessa rauhallinen sekä kuuliainen, juuri sellainen, kun hyvän ratsun pitää olla.

Rubina on tehnyt meille sisarukset Kuiviston Yamina ja Kuiviston Antero Amarildon kanssa. Molemmat varsat on oikein ihania ja reippaita.

Kömin Tiltu

Kömin Tiltu eli Syyhis, (lyhenne Syyhypunkista) siitä onkin tarina kerrottavaksi.

Samana päivänä, kun hankimme ensimmäisen siitostamman Prinsessa Kertun (nimi muutettu) isäntä katosi vielä samana keväisenä iltana kopin kanssa takaisin tienpäälle. Kun isäntä sitten puolen yön pintaan palasi, tuli hän hiukan vaivaantuneena pyytämään apua. Apua tarvittiin, jotta saatiin kolmivuotias suunniltaan oleva likainen hevonen pois kopista. Pikku Syyhis oli laitettu monenlaisin menetelmin kiinni kopin lattiaan, koska vanhat hevosmiehet tiesivät, että tälläinen vauhko ja villi hevonen lentää kopista, kuin nato-ohjus, jos sen lentorataa ei rajoiteta.

Siinnä kaikki korulauseeni ilmoille päästeltyäni, julkilausuin myös valitettavan syyhypunkki nimen, joka jäi elämään vahvasti mieliimme. Ilmoitin myös, että isäntä itse saa kadota narun ja hevosen perässä yön pimeyteen. En sekuntiakaan uskonut, että Syyhis menisi yhteistyössä talliin kanssamme. Se kuitenkin käveli talliin, oli siellä sitten ihan umpihullu, mutta tasoittui muutaman viikon aikana.

Näinä aikoina Prinsessa Kerttua ratsastettiin ja sille oli korkeat odotukset, Syyhis hiihteli muiden heppojen kanssa, sille ei kauheammin uhrattu ajatuksia, toive oli saada kaviot hoidettua.

Sitten eräänä päivänä kenttä suli ja ajattelin, että kai tuota hassua ja vähän hulluakin pitää vähän kouluttaa. Ajattelin kävellä sen kanssa ja tehdä vähän taluttaen pysähtymisiä ja peruutusta. Syyhis osoitti suurta kykyä yhteistyöhön ja koulutuksemme päätyi siihen, että pikku Syyhis laukkasi täydellisessä tasapainossa rauhallista laadukasta laukkaa ympärilläni liinassa. Tämä täydellisyys oli niin sielua riipaisevan kaunista, että vaikka itse olin pyytänyt isäntää kuvaamaan en nähnyt Hannesta, ja tuli melko läheltä piti situation, hevonen väisti viime hetkellä hienosti. Onneksi tämä tilanne on tallessa, koska se on ihan tiktok matskua. Tämän talentin paljastuttua oli selvää, että kummallinen kaivonkantta rummuttava Syyhis jää meille, vaikka Prinsessa Kerttu olikin moninverroin kauniimpi oli Syyhiksessä kaikkea mitä hevosessa toivoo, laatua, luonnetta ja älyä. Prinsessa Kerttu, omasi myös erittäin mielenkiintoisen luonteen ja sen vuoksi päätimme, että hän ei välttämättä ole etsimämme tamma suvun jatkamiseen ja näin Prinsessa Kerttu pääsi kotiin, jossa saa esitellä muita huikeita taitojaan.

Kun tuli aika nousta selkään, oli moni asia aika haastavaa. Satulat ei käyneet, jos ne ei käyneet hevonen potki ja pukitti, jos suunta ei käynyt hevonen nousi takajaloille, mutta ei hermostuneena, vaan pikemminkin asenteella “minun mielestä”, kun keskustelu oli käyty menimme yhdessä hyvin. Päätimme juuri tämän nuoren kanssa osallistua (hulluuttamme) laatuarvosteluihin, vaikka sillä ei kestänyt hermo yhtään kentällä pyörimistä. Juuri ennen laattareita sain mentyä kaksi kierrosta, omalla kentällä ilman, että Syyhis jumittui riehumaan, se, kun ei nähnyt mitään mieltä kentän kiertämisessä.

Laatuarvosteluissa Syyhis hyppäsi kaiken kolauttamatta, ilman draamaa. Minusta irtohypytyksestä oli saanut irrota enemmänkin pisteitä. Irtohypytystä oltiin treenattu kotona, mutta askellajien ratsastusta ei, muuta, kuin maastossa. Kun näin miten muut nelivuotiaat menivät jo niska virkkuukoukussa, teki mieli laittaa puhtaasti ravisukuinen Syyhis koppiin ja säästää se vaivalta. Viimeisessä ryhmässä pitkän päivän jälkeen Syyhis kuitenkin näytti kolme askellajia. Eniten mieltä lämmitti arvostelussa sana NÖYRÄ.

Laatuarvosteluiden jälkeen olo oli vähän piesty, koska niin kuin aina kaikki sanovat, on minun mussukkani arvostelua parempi OIKEASTI, mutta juuri niissä olosuhteissa ja väärällä tuomarilla näin pääsi käymään, että erinomainen olikin ihan tavallinen. Syyhis on oikeasti ihan tavallinen, mutta lempilapsi.

Ihan tavallisella hevosella päästiinkin nopeasti valmennuksiin mutta, sitten tuli muutto, jonka jälkeen me olemme joutuneet rakentamaan uuden tallin, järjestämään kodin, lehmät ja kaiken. Kaikki valmentautuminen päättyi kuin seinään.

Syyhis on tehnyt varsan Amarildon kanssa. Ei tarvitse leikkiä yllättynyttä, kun kerron, että Syyhiksen lapsi Urhea on näillä näkymin jäämässä itselle.

Torasen Juhlatyttö

Tytti on kaunis ja ystävällinen. Tytti on tehnyt kolme varsaa aiemmin ja sen jälkeen ollut ratsun tehtävissä. Tämä on kyllä Hanneksen soolo-ostoksista paras kirkkaasti!

Tytti on tehnyt meille kaksi varsaa. Kuiviston Ystävä(i. Rannan Ruhtinas) ja Kuiviston Aarre (i. Amarildo).

Tytti on hyvä tarkka emä ja sen varsat on luottavaisia ja rohkeita.

Tytin voikko väri tulee Voiveikolta, joka on yleisin ori voikon värin takana. Tytillä on emän puolen suvussa myös kimo linja.

Pakan Hyrrä

Hyrrä on herkkä, nopeasti oppiva tamma. Rauhallinen ja varma maastopolle.

Hyrrällä on hieno musta orivarsa Amarildon kanssa.

Tosi-Malli, synt. 2016

Maikki on puuhakas ja rohkea tamma. Maikki teki aivan upean tamma varsan 2025 kesällä Savelan Hemulista.

Fröken Felicia

Kuiviston Unelma, synt. 2022

Unelma on konservatiivisen luonteen omaava hienosti liikkuva nuori. Unelma toimii kaikissa toimenpiteissä hyvin ja se haluaa tehdä asiat oikein.

Kuiviston Ulla, synt. 2022

Ulla on todella sosiaalinen ja rohkea nuori neiti. Sulavasti liikkuva joka paikan höylä ei säiky vaikka sen seurassa pöljäilee isomminkin. Ullan kanssa sujuu mikä vain yhteistyössä, mutta yhteistyö on kaiken a ja o, neuvottelun sattuessa kannattaa molempien tulla vastaan.

Kuiviston Urhea, Ruuna

Urhea on rohkea ja sosiaalinen nuori. Se haluaa tutustua kaikkeen mitä ympärillä on koettavana. Se lähtee mielellään ihmisen kanssa hommiin ja sillä on erittäin hienot liikkeet.

Kuiviston Yamina, Tamma

Kuiviston Ystävä, Tamma

Kuiviston Ässä, Ori

Kuiviston Yasetti, Tamma

Kuiviston Auri

Kuiviston Ares

Kuiviston Antero

Kuiviston Aarre

Amarildo, Ori

Amarildo on jalostusarvosteltu käyttösuunnalle.

Amarildon jälkeläisiä on ollut helppoa opettaa ja ne ovat sosiaalisia sekä rohkeita.

https://www.youtube.com/shorts/goQMImHW0cw

Amarildo on rakenteeltaan kompakti, se kantaa itseään helposti. Amarildon kaviot on vahvat ja se onkin ollut kengättä. Kesäihottuma oireita ei ole.

Amarildo on erillaisen sukuinen ori, sen sukutaulusta löytyy vain Hilu. Amarildon isä Knuutilan Veikko on voittanut kenttämestaruuden viisi kertaa ja muitakin meriittejä riittää. Emä Viton Vivekan isä on Vihi-Totti, joka on esteori Pörnä-Pojan isä.

Jonderman, Ruuna

Pikkuruinen suokkiruuna Jonderman yllätti meidät kaikki talentillaan pomputella innokkaasti esteitä. Emäntä, kun ei aiemmin ollut edes kilpaillut esteissä, eikä paljon muussakaan, niin sitten oli pakko, Jonderman, kun niin innostui vallankin kisoissa. Aikamoinen tunne on laukata voittoloimi päällä Tampereella, ja miettiä näkeekö unta vai onko seonnut. Tämän pienen suokin kanssa on haettu monet rusetit koulusta ja esteiltä, Jonderman on kuskannut sukulaislapsia tunnilla ja vetänyt saippuakuplamerestä opettajaa eläkkeelle. Tälläisiä suokit on! Ihan parhaita! Jondermanilla on kaksi jälkeläistä Jonderilla ja Riitamäen Kerttu.

Shetlanninponi ruuna Aatu(S. 31.5.06)

Aatu on merkittävässä roolissa kaikissa tehtävissään. Se kouluttaa lapset pysymään kyydissä kiitolaukassa joka on terästetty muutamalla pukilla, mutta opettaa myös saamaan tahmeammistakin tahmeimman ponin liikkeelle. Aatusta saattaa tulla kimalluksia ja tähtiä, jos harjaa tarpeeksi innokkaasti. Aatu kestää leikiten, että sen häntä letitetään vispiläksi, samalla se saattaa ottaa pikku torkut. Se myös opettaa nuoria hevosia tavoille yhtä lempeästi ja napakasti, kuin lapsiakin. Aatu on ollut meillä varsasta asti joten sen mittaamatonta arvoa on turha kertoa. Aatu on ollut myös monena kesänä Puuhapuisto Veijarissa talutusponina.