Kuiviston Hevoset

Piia-Pauliina

Piia-Pauliina on suuri, pitkäkaulainen kaunis tamma. Piia-Pauliinalla on ratsastettu ja ajettu. Tuttavallisemmi PP on erittäin miellyttävä ja helppo käsitellä. Ratsastaessa se on herkkä, mutta rauhallinen. Suomenhevoselle tyypillisesti PP rakastaa ruokaa paljon. Piia-Pauliina on tehnyt meille kaksi hienoa tammavarsaa Kuiviston Tytteli (synt.2021) ja Kuiviston Unelma (synt.2022)

Rubina

Rubina on tumma pienhevoskokoinen tamma. Rubina on lunastanut paikkansa luottoratsuna, vaikka tulikin meille keski-ikäisenä ja selässä oli käyty vain pari kertaa, Rubinalla on myös ajettu. Rubina on hyvä oppimaan ja ratsastaessa rauhallinen sekä kuuliainen, juuri sellainen, kun hyvän ratsun pitää olla. Rubinan ensimmäinen varsa syntyi toukokuussa.

Kömin Tiltu

Kömin Tiltu eli Syyhis, (lyhenne Syyhypunkista) siitä onkin tarina kerrottavaksi.

Samana päivänä, kun hankimme ensimmäisen tamman Prinsessa Kertun (nimi muutettu) isäntä katosi vielä samana keväisenä iltana kopin kanssa takaisin tienpäälle. Kun isäntä sitten puolen yön pintaan palasi, tuli hän hiukan vaivaantuneena pyytämään apua. Apua tarvittiin, jotta saatiin kolmivuotias suunniltaan oleva likainen hevonen pois kopista. Pikku Syyhis oli laitettu monenlaisin menetelmin kiinni kopin lattiaan, koska vanhat hevosmiehet tiesivät, että tälläinen vauhko ja villi hevonen lentää kopista, kuin nato-ohjus, jos sen lentorataa ei rajoiteta.

Siinnä kaikki korulauseeni ilmoille päästeltyäni, julkilausuin myös valitettavan syyhypunkki nimen, joka jäi elämään vahvasti mieliimme. Ilmoitin myös, että isäntä itse saa kadota narun ja hevosen perässä yön pimeyteen. En sekuntiakaan uskonut, että Syyhis menisi yhteistyössä talliin kanssamme. Se kuitenkin käveli talliin, oli siellä sitten ihan umpihullu, mutta tasoittui muutaman viikon aikana.

Näinä aikoina Prinsessa Kerttua ratsastettiin ja sille oli korkeat odotukset, Syyhis hiihteli muiden heppojen kanssa, sille ei kauheammin uhrattu ajatuksia, toive oli saada kaviot hoidettua.

Sitten eräänä päivänä kenttä suli ja ajattelin, että kai tuota hassua ja vähän hulluakin pitää vähän kouluttaa. Ajattelin kävellä sen kanssa ja tehdä vähän perusharjoituksia, pysähtymisiä ja peruutusta. Syyhis osoitti suurta kykyä yhteistyöhön ja koulutuksemme päätyi siihen, että pikku Syyhis laukkasi täydellisessä tasapainossa rauhallista laadukasta laukkaa ympärilläni liinassa. Tämä täydellisyys oli niin sielua riipaisevan kaunista, että vaikka itse olin pyytänyt isäntää kuvaamaan en nähnyt Hannesta, ja tuli melko läheltä piti situation, hevonen väisti viime hetkellä hienosti. Onneksi tämä tilanne on tallessa, koska se on ihan tiktok matskua. Tämän talentin paljastuttua oli selvää, että kummallinen kaivonkantta rummuttava Syyhis jää meille, vaikka Prinsessa Kerttu olikin moninverroin kauniimpi oli Syyhiksessä kaikkea mitä hevosessa toivoo, laatua, luonnetta ja älyä. Prinsessa Kerttu, omasi erittäin mielenkiintoisen luonteen ja sen vuoksi päätimme, että hän ei välttämättä ole etsimämme tamma suvun jatkamiseen ja näin Prinsessa Kerttu pääsi kotiin, jossa saa esitellä muita huikeita taitojaan.

Kun tuli aika nousta selkään, oli moni asia aika haastavaa. Satulat ei käyneet, jos ne ei käyneet hevonen potki ja pukitti, jos suunta ei käynyt hevonen nousi takajaloille, mutta ei hermostuneena, vaan pikemminkin asenteella “minun mielestä”, kun keskustelu oli käyty menimme yhdessä hyvin. Päätimme juuri tämän nuoren kanssa osallistua (hulluuttamme) laatuarvosteluihin, vaikka sillä ei kestänyt hermo yhtään kentällä pyörimistä. Juuri ennen laattareita sain mentyä kaksi kierrosta, omalla kentällä ilman, että Syyhis jumittui riehumaan, se, kun ei nähnyt mitään mieltä kentän kiertämisessä.

Laatuarvosteluissa Syyhis hyppäsi kaiken kolauttamatta, ilman draamaa. Minusta irtohypytyksestä oli saanut irrota enemmänkin pisteitä. Irtohypytystä oltiin treenattu kotona, mutta askellajien ratsastusta ei, muuta, kuin maastossa. Kun näin miten muut nelivuotiaat menivät jo niska virkkuukoukussa, teki mieli laittaa puhtaasti ravisukuinen Syyhis koppiin ja säästää se vaivalta. Viimeisessä ryhmässä pitkän päivän jälkeen Syyhis kuitenkin näytti kolme askellajia. Eniten mieltä lämmitti arvostelussa sana NÖYRÄ.

Laatuarvosteluiden jälkeen olo oli vähän piesty, koska niin kuin aina kaikki sanovat, on minun mussukkani arvostelua parempi OIKEASTI, mutta juuri niissä olosuhteissa ja väärällä tuomarilla näin pääsi käymään, että erinomainen olikin ihan tavallinen. Syyhis on oikeasti ihan tavallinen, mutta lempilapsi.

Ihan tavallisella hevosella päästiinkin nopeasti valmennuksiin mutta, sitten tuli muutto, jonka jälkeen me olemme joutuneet rakentamaan uuden tallin, järjestämään kodin, lehmät ja kaiken. Kaikki valmentautuminen päättyi kuin seinään.

Tähän päivään, vaikka en ole aiemmin halunnut Syyhistä astuttaa, koska tykkäisin niin ratsastaa sillä, saa Syyhis nyt tehdä varsan Amarildon kanssa, kun sellainen aarre on kerta käytettävissä. Tamma on erikoinen, mutta ihan kaikkien aikojen suosikkini, siinnähän on kaikkea mitä hevoselta toivon laatua, luonnetta ja älyä.

Avatar

Avatar on taasen niitä tammoja joista Hannes tykkää. Nuoresta iästään huolimatta Avatar on todella hyvä ja reilu johtaja. Se syö samalta pinolta muiden kanssa, sen tarvitsee vain tulla ja muut väistää. Tälläisiä johtajia harvoin tapaa. Pystykorvaisia johtajia, joiden ei tarvitse uhata väkivallalla. Avatar sietää hyvin painetta ja onkin varmasti hyvä hevonen työajoon. Avatar on myös erinomainen emä. Avan ensimmäinen varsa Kuiviston Armaani on hieno luonteeltaan, kuin ulkomuodoltaankin. Avataren emän puolen suvusta löytyy harvinainen H.F.Boris, joka on toinen suomenhevosissa esiintyvä kimolinja. Aikomuksena on opettaa Avaa puskapolleksi isännälle niin ratsun, kuin rekihevosen ominaisuuksissa. Avan odotetaan varsovan heinäkuun alussa Amarildosta.

• 

Lasetti

Koska Hannes tykkää tulisista ja tummista tammoista, ei tämän tamman kohdalla ollut järkipuheella sijaa, vaikka tammasta rehellisesti kerrottiin, että se puree ja on “vähän erilainen”. Hannesta ei äkäiset tammat pelota, kun haimme Lasettia ajattelin kuitenkin tarkentaa tamman luonnetta sanoin “tykkääkö metsästää vai tyytyykö puremiseen” Kun selvennys pelkkään puremiseen tuli, laitettiin tamma koppiin ja kotimatkalle.

Huijareita on monesti hevoskaupoissakin ja alkuun luultiin, että nyt meitäkin huijattiin ekaa kertaa, tamma ei purrut meitä ensimmäisenä eikä toisena päivänä, onneksi kolmantena päivänä puri! Olisipa ollut kurja, jos meitä olisi kohdannut ekaa kertaa huijari.

Lasetti on vähän omanlaisensa. Se on helppo sekä siivo hevonen käsitellä, mutta älä tarhassa mene turhaan lääppimään, voi tulla hammasta.

Lasetti on meillä ollessaan tehnyt kaksi ihanaa tammavarsaa, Kuiviston Tarina (Synt.2021) ja Kuiviston Ulla (Synt.2022).

Lasetti on tiineenä Amarildosta ja odotetaan varsovan heinäkuun puolivälissä.

Torasen Juhlatyttö

Tytti on kaunis ja ystävällinen. Tytti on tehnyt kolme varsaa aiemmin ja sen jälkeen ollut ratsun tehtävissä. Tämä on kyllä Hanneksen soolo-ostoksista paras kirkkaasti! Tytti on kantavana Rannan Ruhtinaasta ja odotetaan varsovan ennen Juhannusta.

Tytin voikko väri tulee Voiveikolta, joka on yleisin ori voikon värin takana. Tytillä on emän puolen suvussa myös kimo linja.

Savotta-Akka

• 

Tämä varsa ei tullessaan huolettanut ketään. Myöhään aamulla omenapuun alle vajaassa kymmenessä minuutissa syntynyt reipas varsa oli, kuin balsamia haavoille sen Aika Savotan jälkeen.

Neljä sukkaa, iso läsi ja herasilmä, mitä ihmettä, postinjakajan hevonenko tässä on ollut asialla?!?!?! Onneksi periytyvyys määritellään nykyään tunnistustilanteessa. Tämän näköinen niistä vaan tuli.

Pakan Hyrrä

Meidän uusi tamma Hyrrä. Hyrrä on saanut kaksi varsaa ja toivottavasti se saa meillä varsoja lisää. Hyrrä on herkkä, nopeasti oppiva tamma. Rauhallinen ja varma maastopolle.

Kuiviston Unelma, synt. 2022

Unelma on konservatiivisen luonteen omaava hienosti liikkuva nuori. Unelma toimii kaikissa toimenpiteissä hyvin ja se haluaa tehdä asiat oikein.

Kuiviston Ulla, synt. 2022

Ulla on todella sosiaalinen ja rohkea nuori neiti. Sulavasti liikkuva joka paikan höylä ei säiky vaikka sen seurassa pöljäilee isomminkin. Ullan kanssa sujuu mikä vain yhteistyössä, mutta yhteistyö on kaiken a ja o, neuvottelun sattuessa kannattaa molempien tulla vastaan.

Kuiviston Urhea, Ruuna

Urhea on rohkea ja sosiaalinen nuori. Se haluaa tutustua kaikkeen mitä ympärillä on koettavana. Se lähtee mielellään ihmisen kanssa hommiin ja sillä on erittäin hienot liikkeet.

Kuiviston Yamina, Tamma

Kuiviston Ystävä, Tamma

Kuiviston Ässä, Ori

Kuiviston Yasetti, Tamma

Amarildo, Ori

Amarildo tipahti eteemme, kuin taivaanlahja. Nyt vain pidätän henkeä, että pääsemme näyttämään oria myös kodin ulkopuolella. Suurin unelmani on tietysti reissu Ypäjälle.

Amarildo on rakenteeltaan kompakti, se kantaa itseään helposti ja on enemmän sportti luonteeltaankin. Amarildon kaviot on vahvat ja se onkin ollut kengättä koko kesän. Kesäihottuma oireita ei ole.

Amarildo on erillaisen sukuinen ori, sen sukutaulusta löytyy vain Hilu. Amarildon isä Knuutilan Veikko on voittanut kenttämestaruuden viisi kertaa ja muitakin meriittejä riittää. Emä Viton Vivekan isä on Vihi-Totti, joka on esteori Pörnä-Pojan isä.

Jonderman, Ruuna

Pikkuruinen suokkiruuna Jonderman yllätti meidät kaikki talentillaan pomputella innokkaasti esteitä. Emäntä, kun ei aiemmin ollut edes kilpaillut esteissä, eikä paljon muussakaan, niin sitten oli pakko, Jonderman, kun niin innostui vallankin kisoissa. Aikamoinen tunne on laukata voittoloimi päällä Tampereella, ja miettiä näkeekö unta vai onko seonnut. Tämän pienen suokin kanssa on haettu monet rusetit koulusta ja esteiltä, Jonderman on kuskannut sukulaislapsia tunnilla ja vetänyt saippuakuplamerestä opettajaa eläkkeelle. Tälläisiä suokit on! Ihan parhaita! Jondermanilla on kaksi jälkeläistä Jonderilla ja Riitamäen Kerttu.

Shetlanninponi ruuna Aatu(S. 31.5.06)

Aatu on merkittävässä roolissa kaikissa tehtävissään. Se kouluttaa lapset pysymään kyydissä kiitolaukassa joka on terästetty muutamalla pukilla, mutta opettaa myös saamaan tahmeammistakin tahmeimman ponin liikkeelle. Aatusta saattaa tulla kimalluksia ja tähtiä, jos harjaa tarpeeksi innokkaasti. Aatu kestää leikiten, että sen häntä letitetään vispiläksi, samalla se saattaa ottaa pikku torkut. Se myös opettaa nuoria hevosia tavoille yhtä lempeästi ja napakasti, kuin lapsiakin. Aatu on ollut meillä varsasta asti joten sen mittaamatonta arvoa on turha kertoa. Aatu on ollut myös monena kesänä Puuhapuisto Veijarissa talutusponina.